Me ollaan matkalla Ikeaan koko perheen voimin. Meidän isukki on siis talvilomalla ja päätettiin saada jotain aikaseksi. Se on jännä miten näin vanhemmiksi tullessa ei enää kiinnostakkaan samalla tavalla mitkään iltariennot. Sitä jos on ns. Lapsivapaata niin paljon mielummin kehittelee jotain oikeeesti järkevää tekemistä eikä lähe juopottelemaan ja humputtelemaan kavereiden kanssa. Ja siis don't get me wrong, ystävät on mulle kaikki kaikessa mutta mulle hauskanpito ja yhteisestä ajasta nauttiminen ei automaattisesti tarkota että vedetään kännit, päinvastoin. Ja mitä tulee näihin "voittehan käydä erikseen baarissa, niinku vuorotellen" juttuihin niin entä jos ei vaan halua? Mää oon ainaki hoksannu nyt kun perheeseen kuuluu myös tuo pikkuneiti että se yhteinen aika on niin vähissä, se kahdenkeskinen siis. Siks sitä mielummin lähtee ulos sillon kun pääsee yhessä. Joo, ne kerrat voi olla vähäisiä mutta ainakin sillon voi nauttia täysillä ja ennen kaikkea yhessä.
Nämä tällaset reissut Haaparantaankin on huomattavasti virkistävämpiä kun ne ryyppyreissut. Jotkut sanoo ettei elämän tarvi muuttua kun lapsi syntyy mutta totuushan on se että kyllä se elämä muuttuu ja niin sen kuuluuki. Lapsen saaminen on ainaki mulla muuttanu tärkeysjärjestystä ja periaatteita. On helppo ajatella että "sitten kun mulla on lapsi aijon olla tällanen ja en ikinä tekis noin" mutta tosiasiassa kaikki ne menee uusiksi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti