tiistai 29. lokakuuta 2013

Vuosikas

Ohoh, 1v. synttäribileistä on jo yli viikko!
Meillä oli oikein mukavat synttäribileet. Lisäksi tää mamma pääsi vähän tuulettumaan samaisena viikonloppuna ihanien tyttöjen kanssa Pmmp:n keikalle. Keikka oli ihan mahtava, tunnelma loistava ja seura mitä parhain. <3
Neitin synttärikakku haettiin lauantaina aamulla ja olihan se sievä! Maidoton ja gluteeniton kakku maistu myös oikein hyvin meidän pikkulikalle.
Meidän hieno kakku
Juhlimassa mukana oli perheen ja kummien lisäksi muutama läheinen ystävä, saan olla kyllä kiitollinen että meidän elämään on tullut niin ihania ihmisiä. Ilman kaikki läheisiä ihmisiä ois aika rankkaa, ellei mahdotontakin jaksaa.

Neiti sai aivan ihania lahjoja! Kaikkia en kerennyt kuvaamaan ja nyt ne on jo ympäri asuntoa...mutta tässä muutamia ihania lahjoja
Taaperokärry, jonka idean neiti tais ymmärtää vähän väärin ;)
Tämä on ollu kyllä ihan super suosittu meillä!

Suloinen yövalo

Ihana kilppari-vetolelu

Duplot on in :)
Ihana villapuku,jonka minun rakas ystävä oli neidille tehnyt

Synttäreiden jälkeisellä viikolla meillä kävi Ossi kuvailemassa tyttöä ja vähän samalla koko perhettäkin. Laitan siitä kuvaussessiosta erillisen päivityksen kunhan kaikki kuvat saadaan meille asti. Neiti oli reippaana vaikkakin tavanomaista hiljasempi ja rauhallisempi. Lisäksi syli ois ollu kaikkein mieluisin paikka valokuvauksen aikana, tais vähän jännittää ;)
Kuvista tuli aivan ihania!

Nyt viime viikonloppu istuttiinkin sitten päivystyksessä kun neitiin iski enterorokko/joku virustauti. Yltäpäältä rakkulanäppyjen peitossa ja korkeassa kuumeessa meni koko viikonloppu. Nesteytys onnistuttiin välttämään kun likka päättikin reilun vuorokauden syömättömyyden/juomattomuuden jälkeen reipastua. Kuume oli jo sunnuntaina pois ja ruokakin maistu. Mutta voin kertoa, että äidin ja isin usko oli koetuksella kun pari vuorokautta käytännössä valvottiin. Huhhuh.
Eilen oli neuvolapäiväkin. Pituutta oli tullu 2,5cm ja painoakin jopa 100g :D Juhlia saatiin siis, nimittäin viime kerroilla se paino on yleensä menny miinukselle..

Nyt me sitten jännitetään että miten torstaina käy kun on aika allergiapolille. Pahoin pelkään, että sielläkin aletaan tälle "siedätetään, siedätetään"-linjalle. Tosiasia vaan on ettei meillä enää kenenkään terveys kestä tätä siedättämistä. Joskushan meidänki on saatava nukkua.
Jännätään siis että kuinka käy. En aijo poistua sieltä polilta ennen ku joku alkaa meitä auttamaan!

Likka 1v.
No mutta, tää mamma ois nyt sitten virallisesti ens kesän loppuun saakka kotona. Hoitovapaa siis jatkuu.
Lisää kuvateksti
Eihän tuota tyttöä vois hoitoon viedäkkään kun allergiat vaivaa..
Nyt mulla jo ajatus pomppii ja lisäksi tuolta makkarista kuuluu "kalikali", tais mamman pikku enkeli herätä!

Mukavaa viikkoa kaikille :)



torstai 17. lokakuuta 2013

Vuosi rakkautta

Mulla on taas niin paljon ajatuksia ettei niistä itekkään saa selvää, mutta koitan jotenki jäsennellä asioita.

Neiti siis täytti eilen 1v. En voi uskoa, että siitä on oikeesti jo vuosi kun tuo meidän neiti saapu maailmaan. Nyt kun astuu ulos ovesta muistaa täydellisesti sen olotilan, joka mulla oli vuosi sitten. Hämmennystä, iloa, rakkautta ja pelkoa. Mitä tulee tapahtumaan, miten meidän tyttö pärjää? Ilma on tänäkin vuonna tismalleen samanlainen ku viime vuonna tähän aikaan. Viime vuonna sato ensilumi samana päivänä kun meijän sinnikäs pikkulikka tuli maailmaan. Muistan kun neiti "viimein" siirrettiin teho-osastolta lastenosastolle..muistan kuinka mun olo oli yhtäaikaa superväsy ja superpirteä. Tuntu ettei se matka sairaalassa pääty koskaan. Nyt se sairaalassa vietetty aika tuntuu kuitenki niin kaukaselta, vaikka samalla tuntuukin ku se ois ollu eilinen.

Näin meillä seistään!
Nyt tuo 1v. ei pysy enää lattialla juuri ollenkaan. Se nousee tuoleja,sohvaa,tv-tasoa ja ties millon mitäkin vasten seisomaan ja ottaa sivuaskeleita tukea vasten. Pitkä matka on kuljettu sieltä teho-osaston suojista tähän päivään.

Kyllä mää myönnän, että suuri haikeus iskee kun mietin millanen tää ensimmäinen vuosi ois voinu olla. Ihanaa, seesteistä vauva-aikaa, jokelteluja, leikkejä ja hymyjä. Kaikkea niitä on myös meidän arkeen sisältyny, mutta niin paljon myös vastoinkäymisiä. En kuitenkaan vaihtais hetkeäkään pois. Tää ensimmäinen vuosi on opettanu niin paljon myös musta itestäni. Oon aina ollu aika pessimistinen mutta koko tämän allergiataipaleen aikana oon muuttunu tosi paljon. Sitä on vaan pakko oikeesti ajatella että huomenna kaikki on paremmin, ei sitä muuten jaksa. Vaikka normaalistikkin lapsi menee kaiken edelle ja on elämässä se ykkönen tärkeysjärjestyksessä on tää allergiataival pistäny senkin asian ihan uusiin mittakaavoihin. Ihan koko ajan on ajatukset tytössä, allergioissa, ruokakokeiluissa, rotaatioruokailussa, ruokapäiväkirjoissa ja millon missäkin. On vaikea keskittyä mihinkään muuhun asiaan kun päässä on niin paljon epäselviä kiemuroita.
Maalari maalaa



















Muutama päivä sitten neidin iho lehahti taas ruvelle ja tottakai se aiheutti älyttömän pettymyksen. Ei siis vieläkään mitään muutosta, huoh. MUTTA!! käännekohtia on (EHKÄ) tapahtunut! Oon super ilonen nyt! Maito vaihdettiin Peptistä Neocateen.. lisäksi peruna vaihdettiin riisiin ja nyt on jo yks yö menny vähän paremmin. Lisäksi iho saatiin kuriin ataraxilla ja sillä että peruna ja pepti jäi pois (ainakin uskon niin). Myös eilispäivä/ilta ja tämä päivä on ollu huomattavasti lepposampia. Neiti viihtyy ja leikkii ilosena. Höpöttää ja naureskelee. Se on oikeesti näin mamman silmälle,korvalle ja mielelle aikamoinen ilo. Nyt myös päikkäreille ruettiin erittäin helposti aikasempaan nähden.
Edelleen on ruokavaliossa aivan yhtä vähän ruoka-aineita ja refluksilääke menee vieläkin mutta oon jo taas vähän toiveikkaampi. Nyt kun vielä saatais se aika allergiapolille niin eiköhän meillä ala asiat selvitä.

Eilen neiti saikin jo hienoja lahjoja kun kylässä kävi mummo ja pappa sekä kummisetä.
Lahjoja















Viikonloppuna juhlitaan siis meidän 1-vuotiasta prinsessaa yhessä ystävien ja perheiden kanssa. Mun täytyy kyllä sanoa että juhlin tuota neitiä mielelläni vaikka koko vuoden. Kaikista meistä se on kuitenkin se kaikkein sinnikkäin. Se on täydellinen, kaikkine allergioineenkin. Se on meidän elämän valo ja ilo. Se on minun rakas

<3
1v.! <3
Tattarileipää synttäripäivän kunniaksi :) 

keskiviikko 9. lokakuuta 2013

Leijonaemon vaistoja allergiataistelussa

Jahas, onpas tästä taas aikaa. Tyttö täyttää tasan viikon päästä vuoden eikä meillä vieläkään nukuta. Hitaasti ja varmasti ollaan menty askel kerrallaan kohti "parempaa huomista". Täytyy sanoa, että viimesen kolmen kuukauden aikana oon oppinu allergioista enemmän ku varmasti moni tulee koko elämänsä aikana oppimaan.
Tällanen purkki se kuuluisa neocate on.
Tytöllä on siis jo suljettu ruokavaliosta pois maito, soija, kananmuna, suomalaiset viljat, porkkana, omena, päärynä, mansikka ja kana. Enkä nyt jaksa ajatella tarpeeksi, että oliko tuossa edes koko lista. No mutta siis tällä hetkellä neiti saa maitona apteekista Nutrilon Peptiä ja kiinteinä ruokina perunaa,poroa,banaania ja tattaria. Niissä on edelleen vielä joku joka allergisoi ja senpä takia käytiin jo varmaan kolmatta kertaa yksityisellä allergialääkärillä, joka totes että kyllä te ootte jo kaikkenne antanu ja kokeillu..on tässä syytä laittaa kiireellisenä lähetettä allergiapolille ja alkaa selvittää mistä me sitä apua saatais. Lisäksi otetaan kokeiluun viimenen vaihtoehto maidoista, se kallein, Neocate. Täytyy kyllä sanoa, että pistää niin vihaksi miten paljon näitä allergioita ja allergiaperheitä vähätellään. Ensinnäkin lääkärikäynnit on super kalliita ja sen kaiken valvomisen ja lääkärissä juoksemisen lisäksi sitä joutuu omakustanteisesti kokeilemaan näitä maitoja. Esimerkiksi tää Neocate maksaa apteekissa 64 euroa/purkki. Purkissa on 400g jauhetta joka siis esimerkiksi meidän käytössä kestää alle viikon. ONNEKSI on olemassa tämä sosiaalinen media, jonka myötä oon tutustunu jo muutamiin allergialasten äiteihin ja myös sitä kautta sain apua meidän maitohankintoihin, ettei jouduta maksamaan tätä jäätävää hintaa tosta Neocatesta, koska suoraan sanottuna ei meillä ois siihen koskaan varaa. Ja siis tää Neocatehan nyt on maito, johon tarvii 3(!!!) altistusta. Elikkä siis me tarvittais vielä lausunto lääkäriltä (ja tää lausuntoki maksaa 80e) että meidän tytölle ei sovi myöskään nämä pilkotut maidot vaan pelkästään Neocate..ja se lausunto tulis toimittaa kelaan ja sitten kela siellä päivittelee ja miettii asiaa että jaahas ruetaanko tälle perheelle nyt korvaamaan tämä maito. Koko sen kelan mietinnän ajan joutuu siis ostamaan maidot omakustanteisesti.
Kunnallisesta lääkäristä ei meille oo ollu apua. Sieltä kommentit on että viljat pitäis alottaa tytölle vuoden iässä (eli viikon päästä..) ja että ruokavaliota tulis vaan laajentaa ja laajentaa. Ihottumat ja huonot yöt ei kuulema haittaa, sitten kun korvat turpoaa niin ei saa antaa enempää. Mun päähän ei vaan yksinkertasesti mahdu, että miksi lasta täytyy rääkätä syöttämällä sille ruoka-aineita joista ihan selkeästi näkee että se tekee lapsen kipeäksi, aiheuttaa iho-oireita ja ties mitä. Nähtiinhän se meidän neidinki kohalla..joku ruoka-aine aiheutti ihon pahat reaktiot, niin pahat että täyty lähtä päivystykseen.
Tässä mun tekstissä ei taas oo päätä eikä häntää kun oon niin pyörällä päästäni ja niin vihanen. En vaan voi käsittää miksei allergioihin tunnu kukaan saavan apua. Tässä vertaistuki yhteisössä johon itekki liityin on niin mahtavaa porukkaa joista oikeasti lähes jokainen perhe on joutunu kulkemaan niin kivisen ja pitkän tien ennen kun joku on ottanu oikeasti tosissaan asiat ja on saatu apua viimein. Mun sympatiat menee kyllä aivan täysin jokaiselle perheelle joka painii näiden allergioiden kanssa. Jos me vanhemmat ei ajeta meidän oman lapsen asiaa niin kuka sitten?

Tukekaa allergia-asiaa. Tutustukaa, perehtykää.